MITEN LUKEA KUIN KIRJOITTAJA JA MIKSI?

Sain idean tähän artikkeliin edellisen postaukseni Pelottavaa! kommenteista. Koska aiheesta on kirjoitettu paljon en ryhtynyt keksimään pyörää uudestaan, vaan kysyin tohtori Trish Nicholsonilta lupaa kääntää ja julkaista artikkelin jonka hän on kirjoittanut. Hän antoi luvan, joten ole hyvä.

Artikkelissa käsitellään lukemista kirjoittajan kannalta ja se ilmestyy blogissani kolmiososaisena.

Odotan mielenkiinolla kommenttejasi :).

* * * * *

OSA 1: MITÄ MEILLE TAPAHTUU, KUN LUEMME?

Kukapa kirjoittaja ei tuntisi Stephen Kingin neuvoa: ”Lue paljon, kirjoita paljon.” Hänelle lukeminen on tärkeää, koska ”se tekee kirjoittamisprosessista helpomman ja intiimimmän”.

Lukeminen kirjoittajan näkökulmasta helpottaa ja auttaa ymmärtämään kirjoitusprosessia. Tarkoitus ei ole imitoida kirjalijan tyyliä vaan tunnistaa taito, jonka voimme ottaa käyttöön kun kirjoitamme omalla, yksilöllisellä äänellämme. Miksi?Victor Hugo antaa meille vihjeen: ”… lukeminen on tulen sytyttämistä ja jokainen tavu jonka luemme on kipinä.”

Puhutusta kielestä poiketen ei ole olemassa mitään ’geneettistä’ ohjelmaa niihin henkisiin taitoihin, joita tarvitaan lukemiseen tai kirjoittamiseen. Kerroimme puhumalla tarinamme kaksi miljoonaa vuotta ennen kuin keksimme kirjoittamisen. Kirjoittaminen on ihmisrodulle uusi kokemus. Aivojemme täytyy oppia kokeilun ja erehdyksen kautta, jotta tarvittavat neuronit osaavat yhdistyä ja lukiessamme ymmärrämme rivien, muotojen ja pisteiden merkityksen sivulla. Kun ne on ymmärretty, voimme käyttää niitä kirjoittamisessa ilmaistaksemme oman tarkoituksemme.

Aivojen osat

On selvää, että mitä enemmän harjoitamme kumpaakin – lukemista ja kirjoittamista – sen taitavammiksi tulemme, mutta asiaan liitty pajon muutakin kuten aivotutkija Livia Blackburne selvittää esseessään From Words to Brain (Sanoista aivoihin).
Essee on digitaalisessa muodossa ja sen on julkaissut 40K Books. Se on helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Oma PDF-versioni on vain yhdeksän sivun mittainen.

Lukeminen ei aktivoi ainoastaan aivojamme, se aktivoi myös kehomme. Kun katsomme sanaa, on sen tarkoitus koodattu siihen. Se osa aivoista, joka käsittelee aisteja ”muuntaa” sanat kuviksi, ääniksi, tuoksuiksi tai tuntemuksiksi. Aivojen tunteita käsittelevät osat tuottavat tunteita, muistia käsittelevät osat työskentelevät näiden kaikkien kanssa ja lisäämme niihin kokemuksemme ja tietomme.

Pelottavaa tekstiä!

Kakkien näiden ’kipinöiden’ ansiosta tulkitsemme tarinan omien kokemustemme ja tietojemme perusteella, eikä siinä kaikki: kun luemme aktiivisen verbin kuten juoksee tai iskee, se stimuloi sitä aivojen osaa, joka hallitsee ruumiinosien liikettä. Jopa pulssimme voi kohota. Tunnemme tarinat kehossamme ja mielessämme ja kaikki tämä tapahtuu nanosekunnissa.
Sama tapahtuu kirjoittajan tai tarinakertojan aivoissa hänen kertoessaan tarinaa suullisesti.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa mietitään Miksi lukea kuin kirjoittaja?

Thrish Nicholson

Trish Nicholson

on kirjailija,  Sosiaaliantropologian tohtori ja innokas valokuvaaja. Hän on kerännyt mittavan kuva- ja muistiinpanokokoelman työskennellessään lukuisissa maissa. Hän kertoo kokemuksistaan Blogissaan silloin tällöin kuvin ja sanoin.

Trish Nicholson on asettunut asumaan Uuden Seelannin ’talvettomaan pohjoiseen’, järven rannalle, jossa hän tasapainoilee alueelle alkuperäisten puiden kasvattamisen, lisääntyvän lintumäärän ja niiden olemassaolosta nauttimisen kanssa.

Trish Nicholson on Writing Your Nonfiction Book: the complete guide to becoming an author kirjoittaja.

Löydät Trish Nicholsonin täältä:
Blogi
Twitter: @TrishaNicholson

Kuvat:
http://www.morguefile.com/archive
Trish Nicholson

Mainokset
%d bloggers like this: